Huomaan että muutosta on todella tapahtunut. Olen tullut aikuisemmaksi, rohkeammaksi ja taidan olla oppinut pitämään puoliani ja rajojani (helposti ja häpeämättä). Ihmeitä minulle!

Asioita todella tapahtuu ja kun käsijarru ei ole päällä niin jälkikäteen tulee huokaistua, että oliskohan syytä olla harkitsevampi. Mutta äh, turhahan elämää on kuluttaa pökkelöintiin.

Lapsuuteni tuttu seikkailijaminä tulee taas kotiin. Tuntuu hyvältä.